Muoviyhdistys ry:n säännöt
15.9.2022
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
1. §
Yhdistyksen nimi on Muoviyhdistys ry ja sen kotipaikka on Lahti.
Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu
2. §
Yhdistyksen tarkoituksena on olla muovialalla ja muovialaan liittyvillä aloilla toimivien jäsentensä yhdyssiteenä ja tukea alan yleisten edellytysten kehittämistä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää tapahtumia, esitelmiä, kokouksia ja opintomatkoja, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa muovien ja muovituotteiden tuntemuksen laajentamiseksi, jakaa stipendejä ja avustuksia yhdistykselle
lahjoitetuista tai sen kokoamista varoista sekä edistää suomalaisen muoviteollisuuden historian ja nykypäivän tallentamista.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsentensä keskinäistä yhteistyötä sekä taloudellista toimeliaisuutta. Yhdistys ei puutu kysymyksiin, jotka koskevat työnantajien ja työntekijöiden välisiä suhteita. Toimintansa tukemiseksi Muoviyhdistys ry voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.
Jäsenet
3. §
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Jäseniä on viittä eri lajia: Jäseniä, seniorijäseniä, opiskelijajäseniä, kannattavia jäseniä sekä kunniapuheenjohtajia tai -jäseniä. Yhdistyksen hallitus hyväksyy hakemuksesta varsinaiset jäsenet, seniorijäsenet, opiskelijajäsenet ja kannattavat jäsenet.
Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Hallitus voi hakemuksesta hyväksyä opiskelijajäseneksi muovialan tai muoviin liittyvän alan opiskelijan, jolla on voimassaoleva opiskeluoikeus alansa oppilaitokseen, eikä hän ole työelämän palveluksessa.
Opiskelijajäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksissa. Opiskelijajäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Opiskelijajäsenyys muuttuu automaattisesti varsinaiseksi jäsenyydeksi kun opiskeluoikeus lakkaa tai kun opiskelijajäsen siirtyy työelämän palvelukseen.
Seniorijäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka ei enää ole aktiivisesti työelämässä mukana ja jonka pääasiallinen toimeentulo muodostuu vanhuuseläkkeestä. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
Tukijäseneksi hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisia yhteisöjä tai yksityisiä henkilöitä. Tukijäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Tukijäsenmaksusta päättää hallitus vuosittain.
Jäsenen eroaminen ja erottaminen
4. §
Jäsenhakemus on jätettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle, joka hyväksyy tai hylkää hakemukset. Jäsenhakemus katsotaan kirjallisesti jätetyksi hallitukselle, kun se on saapunut sähköisessä muodossa yhdistyksen hallussa olevalle palvelimelle tai sähköpostiosoitteeseen, tai hakemus on toimitettu muuten kirjallisessa muodossa yhdistykselle. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai myös suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroavan jäsenen on maksettava täysi jäsenmaksu siltä vuodelta, jona hän eroilmoituksensa jättää. Eroava jäsen ei saa takaisin yhdistykselle suorittamiaan maksuja.
Liittymis- ja jäsenmaksu
5. §
Varsinaisilta, seniorijäseniltä, opiskelijajäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Yhdistys ei peri liittymismaksua.
Hallitus
6. §
Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä, jotka valitaan yhdistyksen varsinaisessa syyskokouksessa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä on joka vuosi erovuorossa kolme jäsentä. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan I ja II varapuheenjohtajan. Yhdistyksen toimitusjohtaja toimii hallituksen sihteerinä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen tulee yhdistyslain ja näiden sääntöjen mukaisesti hoitaa yhdistyksen asioita, erityisesti sen tulee:
1) hyväksyä tai hylätä yhdistyksen jäseneksi pääsyä tarkoittavat hakemukset ja valvoa, että jäsenet noudattavat näitä sääntöjä ja yhdistyksen tai sen elimien toimivaltansa puitteissa tekemiä päätöksiä,
2) ottaa ja vapauttaa erottaa yhdistyksen asiamies, jota kutsutaan toimitusjohtajaksi, sekä muut yhdistyksen toimintaa varten tarvittavat toimihenkilöt, niin ikään määrätä heidän tehtävänsä ja palkkansa,
3) antaa kalenterivuosittain kertomus yhdistyksen toiminnasta ja hallinnosta,
4) kutsua yhdistyksen jäsenet varsinaisiin ja ylimääräisiin kokouksiin,
5) huolehtia yhdistyksen kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja niissä tehtyjen päätösten täytäntöönpanosta,
6) päättää yhdistyksen lainan ottamisesta sekä vakuuden asettamisesta varsinaiseen toimintaan otettavan lainan osalta
7) muullakin tavoin edistää yhdistyksen pyrkimyksiä ja valvoa sen parasta.
Erityiskysymyksiä varten voi yhdistyksen hallitus asettaa tarvittavan määrän ohjausryhmiä, valiokuntia ja työjaostoja, joihin se valitsee puheenjohtajan ja muut jäsenet. Hallitus määrittelee ohjausryhmien, valiokuntien ja työjaostojen tehtävät ja valtuudet.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
7. §
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, I ja II varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja, kukin yksin.
Tilikausi ja tilintarkastus
8. §
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
Yhdistyksen kokoukset
9 §
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, seniorijäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä ja opiskelijajäsenellä on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet erovuoroisten tilalle
7. päätetään hallituksen jäsenen ja tilintarkastajien palkkioista
8. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
9. valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
10. §
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.
11. §
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta yhdistyksen omassa jäsenlehdessä julkaistulla kutsulla, jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostitse tai yhdistyksen internet-sivuilla julkaistulla kutsulla.
12. §
Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai jollei hän ole saapuvilla, jompikumpi varapuheenjohtaja tai muu hallituksen jäsen, joka johtaa puhetta kunnes kokous on valinnut puheenjohtajan.
Toiminnantarkastus
13. §
Yhdistyksen toiminta tarkastetaan tilikausittain. Toiminnantarkastajan ja hänelle varahenkilön valitsee yhdistyksen syyskokous aina seuraavalle tilikaudelle. Toiminnantarkastajan ja varahenkilön on oltava luonnollisia henkilöitä. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan. Toiminnantarkastus esitetään kevätkokouksessa.
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
14. §
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen
15. §
Niiltä osin, mitä ei ole näissä säännöissä määrätty, noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.
